Nähtävää ja koettavaa

Saarikenttä (Patruunantie 15)

Vimpelin kunnan sekä urheiluseuramme Vimpelin vedon symboli on pesäpallostadion Saarikenttä. Legendaarinen pesispyhättö on alun perin kolmesta erillisestä saaresta rakentunut pesäpallokenttä, jota Savonjoki ympäröi ollen näin maailman ainoa saaressa sijaitseva pesäpallostadion. Kenttään voi tutustua ihan vapaasti, silloin kuin siellä ei ole ottelua tai harjoituksia.

Nykyiset katsomorakenteet valmistuivat vuonna 1990. Tuolloin Saarikentällä pelattiin myös edellisen kerran Itä-Länsi-ottelu. Hiekkatekonurmi Saarikentälle saatiin vuonna 1994, ja nykyinen katsomokapasiteetti on noin 3 000 (katettu osa 1 500).

Saarikenttä on kuuluisa siitä, että pelaajien läpilyönnit menevät usein jokeen ja vastustajat syöksyvät uhkarohkeasti veteen pallon perässä. Yleensä jokeen mennyt lyönti tuottaa vähintään yhden juoksun. Saarikenttä on useasti äänestetty Suomen kauneimmaksi kansallispelin peliareenaksi. Suomen pesäpalloilun kehto on ansaittu nimitys.

Saarikentän kaikki ottelut näet osoitteesta: https://www.vimpelinveto.fi/ottelut

Vedon superpesisjoukkueen kaikki kotipelit https://www.vimpelinveto.fi/superpesis/joukkueet/13766/sivut/5680/miehet-superpesis-ottelut

Vimpelin pyöreä kirkko (Patruunantie 19)

Vimpelin pyöreä puukirkko rakennettiin vuonna 1807 ja vieressä oleva tapuli samana vuonna. Vaikka kirkkoa kutsutaan "Pyöreäksi kirkoksi" on siinä kuitenkin kaksitoista kulmaa. Tästä huolimatta Vimpelin kirkko tunnetaan Suomen ainoana pyöreänä puukirkkona. Vimpelin kirkko on nykyään ainoalaatuinen, sillä "pyöreittein kirkkojen" rakentamisesta luovuttiin 1800-luvun alkupuolella.

Lieneekö kirkon muoto vaikuttanut myös akustiikkaan, sillä ääni kiertää kirkossa aivan eri tavalla kuin niin sanotussa perinteisessä ristikirkossa. Kirkossa on toinenkin erikoisuus. Kirkossa on nimittäin kaksi saarnastuolia, yksi kummallakin puolella alttaritaulua. Syy ratkaisuun löytyy ajalta ennen kirkkourkuja. Toinen saarnastuoleista kuului esiveisaajalle eli lukkarille. Urut saatiin kirkkoon vuonna 1944. Ne ovat Kangasalan urkutehtaan rakentamat.

Kirkon esikuvasta on esitetty useita versioita. Yhden version mukaan kirkon suunnittelija Jaakko Rijfin olisi pitänyt Vimpelin kirkon esikuvana Hämeenlinnan pyörökirkkoa, joka oli ensimmäinen lajissaan. Myöhemmin tehtyjen tulkintojen mukaan kyseessä olisi puhtaasti kansanrakentajien oma suunnitelma. Kirkon mallina lienee toiminut antiikin Rooman Pantheon-temppeli. Vimpelin kirkko jäi Riifin viimeiseksi suureksi toteutukseksi. Alttaritaulun on maalannut hovimaalari R.V. Ekman vuonna 1872. Aiheena on "Kristus ristillä".

Lakiksen kuntoportaat, Vaaran askelmat

UNESCO statuksen saaneen Kraatterijärvi Geoparkin itäreunalla, noin 160 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava meteoriitin törmäyksestä syntynyt kraatterinreuna tarjoaa pohjalaisittain upeaa maastoa. Pohjanmaan Koliksi tituleerattu alue tarjoaa huikaisevat maisemat, kun nousee nelisensataa metriä ja likipitäen 600 askelmaa ylös Lakiksen rinteeseen rakennettuja kuntoportaita, Vaaran Askelmia. Pohjanmaan pisimmät kuntoportaat takaavat tehokkaan treenin. Puolimatkassa voi pysähtyä penkeille hengähtämään, ja urakan suoritettuaan raapustaa merkki kyläseuran Kuntovihkoon. Vieläkin ylemmäksi pääset kapuamalla rinteen päälle rakennettuun näkötorniin. Ainutlaatuinen järvismaisema Lappajärvelle palkitsee kapuajan.

Talvisin rinne toimii Lakiksen laskettelukeskuksena. Lisätietoa osoitteesta:https://www.lakisareena.fi

Suomen Pesäpallomuseo

Museolla voit tutustua eri joukkueiden peliasuihin, tuomareiden vaatetukseen, pelivälineisiin ja lukuisten pesislegendojen palkintokimaraan. Kunniagalleriasta löydät 25 ansioituneen nais- ja miespesäpalloilijan pelaajakortit. Pesismuseossa voit katsella nostalgisia livetallennuksia ja pesislegendojen haastatteluja sekä kokeilla taitojasi pesisotteluiden ratkaisutilanteiden selostajana. Pääset tutustumaan Suomen pesäpallomuseon myös virtuaalisesti vaikka kotoa käsin. Virtuaalinäyttely esittelee Suomen kansallispelin historiaa Tahko Pihkalan ajoista aina nykypäivään. https://digimuseo.fi/nayttelyt/suomen-pesapallomuseo/

Suomen Pesäpallomuseo on avoinna:
touko-syyskuu
ma-su klo 9-21


loka-huhtikuu
ma-su klo 10-18
(tilauksesta myös muina aikoina)

Vapaaehtoisen pääsymaksun voi maksaa sisäänkäynnin yhteydessä olevaan lippaaseen.

Yhteystiedot

Suomen Pesäpallomuseo
Patruunantie 17
62800 Vimpeli


Vimpelin kunnan vapaa-aikatoimi
Ari Takala
044-465 9490
ari.takala@vimpeli.fi

Opastetut museokierrokset:
Teuvo Mäkelä
040-527 0399
temake@japo.fi

Lukkarinpuisto ja Pesäpallopatsas

Pesäpallopatsaan on tehnyt kuvanveistäjä Kari Ovaska ja patsas paljastettiin kesällä 1989.

Vimpeli tunnetaan ympäri Suomen vahvana pesäpallopitäjänä. Siitä lähti myös idea pesäpallopatsaan pystyttämiselle. Patsas on huomionosoitus työlle, jota Vimpelissä on tehty nimenomaan pesäpallon osalta.

Patsaan pystytettiin keskeiselle paikalle, keskelle Vimpeliä. Puiston nimestä pidettiin nimikilpailu, jonka voitti Lukkarinpuisto. Valintaa perusteltiin sillä, että se viittaa Vedon perinteisiin ja patsas esittää kotipesän lukkaria, joka tavoittelee palloa pelaajan syöksyessä pesään.

Vimpelin Saarikenttä ja Vimpelin pesäpalomuseo sijaitsevat Lukkarinpuiston välittömässä läheisyydessä.

takaisin alkuun

© pesisfestivaalit.fi